Syrjintää on: * kun ihmisten välillä tehdään erotteluja, joita ei voida hyväksyttävällä tavalla perustella * sellainen toiminta, jonka seurauksena yksittäinen ihminen tai ihmisryhmä joutuu huonompaan asemaan - uskontonsa tai vakaumuksensa vuoksi - etnisen alkuperänsä tai ihonvärinsä vuoksi - sukupuolensa tai ikänsä vuoksi - vammansa tai muun vastaavan vuoksi
SINE kerää tietoja muslimien syrjintätapauksista ja voi välittää tiedot anonyymeina tapauksina viranomaisille!
ILMOITA SINE:lle syrjinnästä! SINE kerää tietoja muslimien syrjintätapauksista ja voi välittää näitä tietoja anonyymisti vuotuisessa raportissa EU:lle, ETYJ:lle ja YK:n syrjintä ja rasismi -seurantaryhmälle sekä viranomaisille. Ilman tietoja emme voi ilmoittaa mitään eteenpäin. Ilmoittaminen on tärkeää, sillä asiat saadaan tilastoitua oikein ja lakia rikkoneet saadaan vastuuseen. Samoin on tärkeää saada viranomaiset vastuuseen, jos Suomen lain täytäntöönpanossa on ongelmia.
Ilmoitukset vaikuttavat syrjintäraporttien kautta koko maan rasismin ja syrjinnän tason seurantaan ja kuvaan. Siksi tapaukset kannattaa ilmoittaa myös anonyymeina. Voit käyttää sivujemme yhteydenottolomaketta!
Syrjintä voi olla myös epäsuoraa, jolloin toiminta ei näytä syrjivän ketään, mutta sen tuloksena syntyy eriarvoisuutta yllä olevien syiden vuoksi.
Rasismi ja muukalaisviha (tai -pelko) tarkoittaa yksilön tai ryhmän kielteisiä asenteita ja pahimmillaan jopa väkivaltaisia tekoja sellaisia ihmisiä kohtaan, jotka kuuluvat johonkin tiettyyn - kansalliseen, etniseen, uskonnolliseen tai kulttuuriryhmään. Rasistinen toiminta ei kohdistu ihmiseen yksilönä, vaan tietyn ryhmän edustajana.
Syrjintä ja rasismi aiheuttavat uhreilleen erilaisia ongelmia. Vaikka kaikkien ihmisten tasa-arvo on tunnustettu sekä Suomen laissa että useissa kansainvälisissä sopimuksissa, vain harvat syrjinnälle alttiit henkilöt hakevat apua tai hyvitystä kokemastaan kohtelusta.
SYRJINTÄ- TAI RASISMIRIKOKSEN UHRIN TAI TODISTAJAN TOIMINTAOHJEITA:
Jos jonkun terveys tai turvallisuus on uhattuna, soita heti yleiseen hätänumeroon 112 tai poliisin hätänumeroon 10022.
Syrjintätilanteen jälkeen:
kirjoita muistiin: - mitä tapahtui - milloin tapahtui: päivä ja kellonaika - missä tapahtui: tarkka paikka - kuka oli tekijä: tekijän, virkailijan tai elinkeinonharjoittajan nimi tai muuten henkilön tai ryhmän tuntomerkit - kuka muu henkilö oli todistamassa tapahtumaa ja hänen yhteystietonsa
JA mene lähimmälle poliisiasemalle. Rikosilmoitus tehdään henkilökohtaisesti siinä poliisipiirissä, jossa rikos on tapahtunut.
Rikoksen uhrilla on oikeus käyttää osaamaansa kieltä kaikissa rikoksen selvittämiseen liittyvissä asioissa. Tulkkauksen tarpeesta on kuitenkin sovittava poliisin kanssa etukäteen.
KUKA PÄÄTTÄÄ, ONKO TAPAHTUNUT RIKOS?
Alustavan arvion siitä, onko jokin yksittäinen teko tai menettely rikos, tekevät poliisi ja syyttäjä. Jos asia päätetään viedä eteenpäin, tuomioistuin tekee asiassa lopullisen ratkaisun. Poliisi on velvollinen kirjaamaan asian, jota asiakas pitää rikoksena.
ONKO SYRJINTÄ AINA RIKOS?
Kaikki rasistisiksi tai syrjiviksi koetut teot eivät aina ole rikoksia. Rikokseksi katsotaan vain tahallinen teko, ja oikeudessa on syyttäjän asiana näyttää toteen, että syrjiväksi koettu menettely on johtunut juuri rodusta, ihonväristä, etnisestä alkuperästä tai vastaavasta eikä jostain muusta hyväksyttävänä pidetystä syystä.
Yksittäisen henkilön huono käytös tai kielteinen asenne esimerkiksi maahanmuuttajia tai vanhuksia kohtaan ei ole rikos. Pääsääntö on, että vain elinkeinotoiminnassa ja julkisia palveluja annettaessa sekä työelämässä tapahtuva syrjintä katsotaan rikokseksi.
Syrjiviä asenteita ja ennakkoluuloja vastaan voidaan silti toimia monella tavalla. Keskustelu, tiedon saanti, toisiinsa tutustuminen ja toiminta yhdessä voivat ehkäistä ennakolta syrjiviä asenteita ja vähentää ennakkoluuloja.
Millaiset asiat ovat rikoksia:
RASISTISET ILMAISUT
Mielipidevapaus ja sananvapaus ovat perusoikeuksia. Suomen lainsäädännössä ja erilaisissa kansainvälisissä sopimuksissa sananvapauden käyttöä kuitenkin rajoitetaan siten, että sananvapauden turvin ei sallita muiden perusoikeuksien tai ihmisarvon loukkaamista.
Perusoikeuksia loukataan esimerkiksi, jos luodaan vihamielinen ja halveksiva ilmapiiri tiettyä etnistä vähemmistöä tai kansanryhmää kohtaan esittämällä -loukkaavia ja totuutta vääristäviä väittämiä tämän oletetuista ominaisuuksista, tavoista ja uskomuksista.
Rasistisen aineiston levittäminen on haitallista ja kiellettyä, koska se loukkaa viestin kohteena olevia ihmisiä, syventää ennakkoluuloja ja pahimmillaan levittää vihaa. Tällä on yhteys myös etnisen syrjinnän määrään ja esiintymismuotoihin sekä epäsuorasti rasistisiin ilmiöihin, pahimmillaan väkivaltaan.
Toisaalta jokaisella on sananvapaus, mikä tarkoittaa oikeutta pitää mielipiteitä sekä vastaanottaa ja levittää tietoja ja ajatuksia viranomaisten siihen puuttumatta. Sananvapauden suojan piiriin ei kuulu ainoastaan sellaiset tiedot tai mielipiteet, jotka otetaan vastaan mielellään tai joita pidetään harmittomina tai yhdentekevinä, vaan myös sellaiset, jotka koetaan häiritsevinä ja epämiellyttävinä. Näin ollen esimerkiksi maahanmuuttopolitiikan ja kotouttamispolitiikan kritisoiminen kärkevälläkin tavalla on sallittua.
Koska sananvapauden käyttöön liittyy myös vastuuta, lakiin on asetettu ehtoja ja rajoituksia, joita tarvitaan henkilöiden maineen ja oikeuksien suojaamiseksi demokraattisessa yhteiskunnassa. Vapausoikeuksien kuten sananvapauden käyttö ei oikeuta rajoittamaan muiden henkilöiden vastaavia oikeuksia. Jokaisella on oikeus olla joutumatta tarkoitushakuisesti vihamielisen viestinnän kohteeksi.
KIIHOTTAMINEN KANSANRYHMÄÄ VASTAAN
Henkilö, joka levittää yleisön keskuuteen lausuntoja tai muita tiedonantoja, joissa uhataan, panetellaan tai solvataan jotakin ∑ kansallista ∑ rodullista ∑ etnistä tai ∑ uskonnollista ryhmää, syyllistyy rikokseen. Kiihottaminen kansanryhmää vastaan on säädetty rangaistavaksi teoksi rikoslaissa.
Kriminalisointi perustuu kansainväliseen kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskevaan yleissopimukseen ja kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevaan yleissopimukseen. Näillä annetaan suojaa sellaisia tekoja vastaan, jotka loukkaavat ihmisten yhdenvertaisuutta ja sitä lähellä olevia perusoikeuksia.
Kiellettyjä ovat muun muassa kansanryhmää koskevat vahvasti harhaanjohtavat ja yleistävät väitteet. Tällaisia ovat esimerkiksi väitteet, joiden mukaan tietty kansanryhmä syyllistyy tai on syyllistynyt rikoksiin. Yksittäiset henkilöt voivat syyllistyä rikoksiin mutta tätä ei voi yleistää koskemaan koko kansanryhmää.
Kiellettyjen lausuntojen levittäminen voi tapahtua esimerkiksi julkaisemalla ne internetissä. Rangaistavaa on jo se, että materiaali ylipäätänsä julkaistaan. Teon tahallisuus on pääteltävissä väittämistä itsestään eikä rangaistavuus poistu, vaikka materiaaliin tutustuisi vain vähän ihmisiä. Tahallisuutta ei myöskään poista se, että lausuman esittäjä itse pitää väitteitään totuudenmukaisina.
Tutkintapyynnön kiihottamisesta kansanryhmää vastaan voi tehdä rikoksen tekijän kotipaikkakunnan poliisille. Jos tekijän henkilöllisyydestä tai kotipaikasta ei ole tietoa, tutkintapyynnön voi tehdä Helsingin kihlakunnan poliisilaitokselle.
KUNNIANLOUKKAUS JA LAITON UHKAUS
Sananvapautta on rajattu rikoslain keinoin muun muassa säätämällä kunnianloukkaus, törkeä kunnianloukkaus sekä laiton uhkaus rangaistaviksi teoiksi.
Kunnianloukkauksena pidetään sitä, että henkilöstä esitetään valheellinen tieto tai vihjaus, joka aiheuttaa vahinkoa, kärsimystä tai henkilöön kohdistuvaa halveksuntaa tai joka muulla tavalla halventaa henkilöä. Kunnianloukkauksena ei kuitenkaan pidetä arvostelua, joka kohdistuu henkilön menettelyyn julkisessa toiminnassa, eikä selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä tapana arvostella. Kunnianloukkauksesta voidaan tuomita myös, jos esittää kuolleesta henkilöstä valheellisen tiedon tai vihjauksen, joka aiheuttaa kärsimystä ihmisille, joille vainaja oli erityisen läheinen.
Oikeuskäytännössä esimerkiksi 'ryssä' tai 'neekeri' -sanan käyttäminen henkilöstä on katsottu täyttävän kunnianloukkausrikoksen tunnusmerkistön. Kunnianloukkaustapauksissa loukatun henkilön itse täytyy pyytää poliisia tutkimaan asiaa.
Laiton uhkaus tapahtuu, jos esimerkiksi nostaa aseen toista vastaan tai uhkaa muulla rikoksella siten, että uhatulla on perusteltu syy omasta tai toisen puolesta pelätä henkilökohtaisen turvallisuuden tai omaisuuden olevan vakavassa vaarassa.
Myöskin laiton uhkaus on asianomistajarikos, eli rikoksen uhrin täytyy itse ottaa yhteyttä poliisiin.
NEUVONTAA
VÄHEMMISTÖVALTUUTETUN TOIMISTO (www.ofm.fi) antaa neuvontaa ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin, jos syrjintä tai epäasiallinen kohtelu perustuu etniseen taustaan tai ulkomaalaisuuteen. Vähemmistövaltuutettu voi valtuuksiensa puitteissa antaa ohjeita, neuvoja ja suosituksia tai tehdä aloitteita, jotta syrjintää ei jatkettaisi tai uusittaisi ryhtyä toimiin sovinnon aikaansaamiseksi asianosaisten kesken pyytää syrjinnästä epäillyltä viranomaiselta elinkeinonharjoittajalta selvitystä asiasta asettaa uhkasakon, jollei syrjinnästä epäilty anna pyydettyä selvitystä viedä tai auttaa asiakasta viemään asia syrjintälautakuntaan.
Vähemmistövaltuutetun toimisto voi neuvoa hakemuksen teossa syrjintälautakunnalle. Vähemmistövaltuutetun toimiston asiakaspalvelupuhelinnumero on (09) 16043444. Sähköposti: i
SYRJINTÄLAUTAKUNTA
Syrjinnän kohteeksi joutunut tai vähemmistövaltuutettu voi saattaa etnistä syrjintää koskevan kanteen syrjintälautakunnan käsiteltäväksi. Syrjintälautakunta tekee ratkaisun esitetyn asiakirjanäytön perusteella. Kanne laitetaan vireille lähettämällä kirjallinen hakemus suomen tai ruotsin tai tarvittaessa englannin kielellä osoitteeseen: Syrjintälautakunta PL 26 00023 Valtioneuvosto. Sähköposti:
Puh. (09) 16043463
Syrjintälautakunnalle osoitetussa kirjallisessa hakemuksessa on ilmoitettava: - syrjityn yksilöity vaatimus - yksityiskohtaisesti ne seikat, joihin syrjityn vaatimus perustuu - selvitys, jonka hakija aikoo esittää sekä se, mitä hän sillä aikoo näyttää toteen - missä muussa viranomaisessa hakijan asia on vireillä - syrjityn tai väitetyn syrjijän nimet, ammatit ja kotipaikat - syrjityn tai väitetyn syrjijän tai heidän laillisen edustajansa tai asiamiehensä, todistajan tai muun kuultavan puhelinnumero - postiosoite, johon asiaa koskevat kutsut, kehotukset ja ilmoitukset voidaan syrjintälautakunnasta lähettää. Hakemus on asianosaisen tai sen laatijan allekirjoitettava. Laatijan on lisäksi ilmoitettava ammattinsa ja asuinpaikkansa.
JOS HAVAITSET SYRJINTÄÄ
Kuluttaja-asioissa: Yleistä tietoa ja neuvontaa kuluttajansuojasta sekä sovitteluapua riita-asioissa saa Kuluttajavirastosta ja kuluttaja-asiamieheltä:
KULUTTAJANEUVONTA
Puh. 071 873 1901_Numero palvelee arkisin klo 9.00-15.00 valtakunnallisesti. Soittaminen maksaa normaalin paikallisverkko- tai matkapuhelun hinnan.
KULUTTAJAVIRASTO JA -ASIAMIES
Haapaniemenkatu 4 A, 7 krs, PL 5, 00531 Helsinki Sähköposti: www.kuluttajavirasto.fi
Sosiaali- tai terveyspalveluissa:
Ota yhteyttä kunnan sosiaali- ja potilasasiamieheen, jonka tehtävänä on edistää asiakkaiden ja potilaiden oikeusturvaa, avustaa muistutusten tekemisessä sekä neuvoa asiakkaita, omaisia sekä henkilökuntaa asiakkaiden ja potilaiden oikeuksista. * Helsingissä: sosiaaliasiamies, puh. (09) 3104 3365 ma-to 10-12. Potilasasiamiehiä on useita. Ks. www.hus.fi
Työpaikalla:
Työsyrjinnän ehkäiseminen ja syrjintään puuttuminen työpaikoilla kuuluu työsuojeluviranomaisten tehtäviin. Voit keskustella myös työpaikan työsuojeluvastaavan, luottamusmiehen tai ammattiliiton edustajien kanssa. Työsuojelupiiri valvoo työsuojelusäädösten noudattamista ja tukee työpaikkojen omaa työsuojelutoimintaa. Piiri toimii yhteistyössä työelämän osapuolten ja asiantuntijoiden kanssa.
Uudenmaan työsuojelupiirin työsuojelutoimisto: PL 46, 00531 HELSINKI Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 12 A, 7. kerros, 00530 HELSINKI Puhelinvaihde: (09) 774 711, Faksi: (09) 730 798 Sähköposti:
SYRJINNÄN JA RASISMIN VASTAISIA LAKEJA
Suomen perustuslaki
Suomen perustuslain 6§:n mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.
Tämä ns. yleinen syrjintäkielto kuuluu perusoikeuksiin ja ihmisoikeuksiin ja pohjautuu kansainvälisiin sopimuksiin, joihin Suomi on sitoutunut. Suomen perustuslain 17 §:ssä säädetään eri etnisten ryhmien oikeudesta ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan.
Yhdenvertaisuuslaki (21/2004)
6 § Syrjinnän kielto Ketään ei saa syrjiä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Sukupuoleen perustuvasta syrjinnän kiellosta säädetään naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetussa laissa (609/1986).
Syrjinnällä tarkoitetaan: 1) sitä, että jotakuta kohdellaan epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta kohdellaan, on kohdeltu tai kohdeltaisiin vertailukelpoisessa tilanteessa (välitön syrjintä); 2) sitä, että näennäisesti puolueeton säännös, peruste tai käytäntö saattaa jonkun erityisen epäedulliseen asemaan muihin vertailun kohteena oleviin nähden, paitsi jos säännöksellä, perusteella tai käytännöllä on hyväksyttävä tavoite ja tavoitteen saavuttamiseksi käytetyt keinot ovat asianmukaisia ja tarpeellisia (välillinen syrjintä); 3) henkilön tai ihmisryhmän arvon ja koskemattomuuden tarkoituksellista tai tosiasiallista loukkaamista siten, että luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai hyökkäävä ilmapiiri (häirintä); 4) ohjetta tai käskyä syrjiä.
Yhdenvertaisuuslakia sovelletaan työhönottoperusteisiin, työoloihin, työehtoihin, uralla etenemiseen, koulutukseen sekä yrittämisen edellytyksiin ja elinkeinotoiminnan tukemiseen. Työ- ja palvelussuhteissa lain noudattamista valvovat työsuojelupiirit (www.tyosuojelu.fi).
Henkilöä ei saa myöskään asettaa etnisen alkuperän perusteella eri asemaan sosiaali- ja terveyspalveluissa, sosiaaliturvaetuuksissa tai muissa sosiaalisin perustein myönnettävissä tuissa ja etuuksissa. Tämä koskee myös asevelvollisuutta, naisten vapaaehtoista asepalvelusta tai siviilipalveluksen suorittamista sekä muiden kuin yksityishenkilöiden välistä tavaroiden, omaisuuden ja palvelujen (myös asumispalvelujen) tarjontaa ja saatavuutta. Etnisen syrjinnän osalta lain noudattamista valvoo vähemmistövaltuutettu. (www.ofm.fi)
Lakia rikkova voi joutua maksamaan enintään 15 000 euroa hyvitystä syrjinnän kohteeksi joutuneelle.
Syrjintä ja rasismi on rikos
Suomen rikoslaissa:
Syrjintä julkisia tai yksityisiä palveluja annettaessa on rikos. Rikoslaki 11 luku 9 §: Joka elinkeinotoiminnassa, ammatinharjoittamisessa, yleisönpalvelussa, virkatoiminnassa tai muussa julkisessa tehtävässä taikka julkista tilaisuutta tai yleistä kokousta järjestettäessä ilman hyväksyttävää syytä 1) ei palvele jotakuta yleisesti noudatettavilla ehdoilla, 2) kieltäytyy päästämästä jotakuta tilaisuuteen tai kokoukseen tai poistaa hänet sieltä taikka 3) asettaa jonkun ilmeisen eriarvoiseen tai muita olennaisesti huonompaan asemaan rodun, kansallisen tai etnisen alkuperän, ihonvärin, kielen, sukupuolen, iän, perhesuhteiden, sukupuolisen suuntautumisen tai terveydentilan taikka uskonnon, yhteiskunnallisen mielipiteen, poliittisen tai ammatillisen toiminnan tai muun näihin rinnastettavan seikan perusteella, on tuomittava, jollei teko ole rangaistava työsyrjintänä, syrjinnästä sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.
Kansanryhmän tarkoituksellinen julkinen solvaaminen tai uhkaaminen on rikos. Kiihottaminen kansanryhmää vastaan Rikoslaki 11 luku 8§: Joka yleisön keskuuteen levittää lausuntoja tai muita tiedonantoja, joissa uhataan, panetellaan tai solvataan jotakin kansallista, rodullista, etnistä tai uskonnollista ryhmää taikka niihin rinnastettavaa kansanryhmää, on tuomittava kiihottamisesta kansanryhmää vastaan sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Uskontoon, rotuun tai muuhun alkuperään perustuva syrjintä työelämässä on rikos. Työsyrjintä Rikoslaki 47 luku 3 § Työnantaja tai tämän edustaja, joka työpaikasta ilmoittaessaan, työntekijää valitessaan tai palvelussuhteen aikana ilman painavaa, hyväksyttävää syytä asettaa työnhakijan tai työntekijän epäedulliseen asemaan 1) rodun, kansallisen tai etnisen alkuperän, ihonvärin, kielen, sukupuolen, iän, perhesuhteiden, sukupuolisen suuntautumisen tai terveydentilan taikka 2) uskonnon, yhteiskunnallisen mielipiteen, poliittisen tai ammatillisen toiminnan tai muun näihin rinnastettavan seikan perusteella, on tuomittava työsyrjinnästä sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.
Muista faktat: Mitä? Kuka? Missä? Milloin? Ilmoita poliisille: soita 112 tai mene lähimmälle poliisiasemalle. Poliisi on velvollinen kirjaamaan asian, jota pidät rikoksena.
Asiaa selvitetään kuulustelussa: Poliisi kutsuu sinut myöhemmin kuulusteluun. Ota mukaan henkilöllisyystodistus ja saavu kutsuttuna ajankohtana kuulusteluun. Mikäli ehdotettu aika ei käy sinulle, sovi hyvissä ajoin uusi aika. Poliisi kysyy sinulta lisätietoja. Paikalla ovat sinä ja poliisi.
Jos tarvitset tulkkia tai lakimiestä, sinulla on oikeus saada heidät paikalle. Jos kerrot etukäteen, että tarvitset tulkkia, poliisi järjestää maksuttoman tulkkauksen. Voit itse pyytää lakimiehesi paikalle. Jos et tunne ketään, poliisi voi järjestää lakimiehen. Kysy lakimieheltäsi etukäteen, joudutko itse maksamaan lakimiehen palkkion.
Lue rauhassa poliisin kuulustelukertomus. Tarkista, että se on kirjoitettu oikein. Jos siinä on virheitä, pyydä että ne korjataan. Jos esimerkiksi rikos on mielestäsi rasistinen, varmista, että poliisi kirjoittaa sen. Sinulla on oikeus saada kopio omasta kertomuksestasi. Poliisille täytyy kertoa totuus, sillä valehtelu on rikos. Se myös haittaa poliisin työtä.
Jos poliisi ei löydä riittävästi todisteita rikoksesta, se keskeyttää tai lopettaa tutkimisen. Vähäisissä rikoksissa poliisi voi rangaista tekijää sakolla.
Eteneekö asia oikeuteen? Vakavat tapaukset poliisi vie syyttäjälle. Syyttäjä päättää, käsitelläänkö rikos käräjäoikeudessa. Vähäisissä rikoksissa syyttäjä ei syytä rikoksesta. Kun syyttäjä nostaa syytteen, voi mennä useita kuukausia ennen kuin asia käsitellään käräjäoikeudessa.
Oletko nähnyt rikoksen? Jos olet nähnyt rikoksen, olet todistaja. Rohkaise uhria kertomaan asiasta poliisille. On tärkeää, että ilmoittaudut poliisille ja uhrille.
Oletko tyytymätön poliisin toimintaan? Voit ottaa yhteyttä asiaasi käsitelleen poliisin esimieheen. Kerro hänelle kenen kanssa ja milloin olet asioinut poliisissa.
Lähteet: http://www.yhdenvertaisuus.fi/suomi/esitteita_ja_materiaaleja/ www.ofm.fi www.ihmisoikeusliitto.fi tekstissä mainittujen viranomaisten www-sivut
