Islamilaisen Neuvoston tarkoituksena on toimia yhteistyöelimenä ja keskustelufoorumina islamilaisille yhteisöille Suomessa. Neuvosto edistää eri islamilaisten tahojen kuten uskonnollisten yhteisöjen ja yhdistysten yhteistyötä ja toimintaa.

Neuvosto toimii keskustelukumppanina ja islamilaisten yhteisöjen edustajana viranomaisten ja eri uskonnollisten yhteisöjen kanssa käytävissä keskusteluissa.

Neuvoston tarkoituksena on edistää kunnioitusta ja tietoisuutta sekä islamia kohtaan Suomessa että suomalaista kulttuuria kohtaan muslimien keskuudessa. Neuvosto pyrkii estämään sekä islamilaisten että islamia vastaan suuntautuvien ääri-ilmiöiden syntymisen ja kehittymisen Suomessa.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi neuvosto järjestää kokouksia, keskustelutilaisuuksia sekä tiedotus-, valistus- ja kulttuuritilaisuuksia.

Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kristiina Kourosin mukaan Suomessa viranomaiset kieltävät yhteistyökumppaneidensa ongelmat (HS 2.10.2011). Esimerkkinä silmälläpitoa kaipaavista tahoista hän mainitsee Suomen Islamilaisen Neuvoston ja esittää perustelunaan, että sen sisällä on "valtasuhinaa" ja mahdollisuuksia monenlaiseen kehitykseen. Lisäksi Kouros viittaa edustukselliseen ongelmaan järjestökentällä; kaikki eivät saa tasapuolisesti ääntään kuuluville.

Kourosin viittaukset ihmisoikeusloukkauksiin tuntuvat näiden järjestöelämään luonnollisesti kuuluvien realiteettien rinnalla käsittämättömiltä. Painavan puheenvuoron tueksi soisi löytyvän tarkistettuja faktoja, etenkin kun ne kohdistuvat yhteen, nimeltä mainittuun järjestöön ja osaltaan saattavat vahvistaa islamofobista suuntausta yhteiskunnassamme. Voidaanko yhden järjestön toiminta leimata joiltakin henkilöiltä kuullun perusteella? 

Suomen Islamilainen Neuvosto on vuonna 2007 rekisteröity islamilaisten järjestöjen yhteistyöelin, jonka tarkoituksena on edistää kunnioitusta ja tietoisuutta islamia kohtaan Suomessa ja suomalaista kulttuuria kohtaan muslimien keskuudessa. Se myös pyrkii estämään sekä islamilaisten että islamia vastaan suuntautuvien ääri-ilmiöiden syntymisen ja kehittymisen Suomessa. SINE edustaa 24 islamilaista yhdistystä ja yhdyskuntaa Suomessa ja tekee tiiviisti yhteistyötä eri viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen kanssa.

Viranomaisyhteistyö omalta osaltaan vahvistaa muslimien integroitumista yhteiskuntaan. Viranomaiset rahoittavat lukuisia järjestöjä, mikä myös takaa, että järjestöt esittävät tarkat laskelmat taloudenhoidostaan.
Suomen Islamilaisen Neuvoston jäsenjärjestöt ovat itsenäisiä eikä SINE puutu niiden toimintaan. Sen sijaan jäsenjärjestöt luovat SINE:n ja ne vaikuttavat SINE:n toimintaan kaikin tavoin, vaikka SINE ei olekaan minkään järjestön ohjauksessa. Neuvoston hallituksen jäsenet tulevat eri jäsenjärjestöistä, mutta toimivat SINE:n, eivät omien järjestöjensä puolesta.

Ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja demokraattiset toimintatavat ovat sisäänrakennettuja Neuvoston kaikkeen toimintaan, joskin parannuskohteita varmasti myös löytyy. Kourosin Suomen Islamilaiseen Neuvostoon kohdistamat tarkentamattomat vihjaukset vievät pohjaa pitkäaikaiselta työltämme näiden tavoitteiden edistämiseksi.

Abdi-Hakim Yasin Ararse
SINE ry:n hallituksen puheenjohtaja

Isra Lehtinen
SINE ry:n hallituksen tiedottaja

(Julkaistu Helsingin Sanomissa torstaina 6.10.2011)

Nuortenlehti Umman kolmas numero on ilmestynyt! Lehden aiheina ovat muun muassa liikunta ja painonhallinta, Profeetan (saws) suhteet eri uskontojen edustajiin, nyrkkeilijä Umar Kemiläinen, islamilainen muoti, sekä paljon muuta.

Lehden voi tilata postitse kotiin osoitteesta:

http://www.ummalehti.sine.fi/tilaa_lomake.html

Lisätietoja Umma-lehdestä SINE:n toimistolta numerosta 09 458 7386.

Uskonnonvapaus on universaali periaate ja yksilöllinen ihmisoikeus. Tämä oikeus on kirjattu niin YK:n ihmisoikeuksien julistukseen kuin Suomen perustuslakiinkin. Uskonnonvapaus takaa jokaiselle oikeuden harjoittaa uskontoaan yksityisesti ja julkisesti; vapauden uskoa, rukoilla, osallistua jumalanpalveluksiin, viettää uskonnollisia pyhäpäiviä sekä julistaa. Se antaa lapsille ja vanhemmille oikeuden oman uskonnon mukaiseen kasvatukseen. Samanaikaisesti uskonnonvapaus takaa kaikille oikeuden olla uskomatta tai olla harjoittamatta uskontoa.

Valtion velvollisuus on taata uskonnon- ja katsomusvapaus kansalaisille. Uskonnonvapaudella yhdessä muiden ihmisoikeuksien kanssa on ratkaiseva merkitys sekä yksilölle että yhteiskunnalle. Jos uskonto kiinnittyy poliittiseen valtaan se voi menettää uskottavuutensa. Yhteiskunnan maallistuminen ei välttämättä uhkaa uskontoa. Se voi pikemminkin luoda mahdollisuuden uskonnoille, erikseen tai yhdessä, tuoda esiin ja antaa perustan ihmisten kohtaamiselle elämän avainkysymysten kanssa.

Maissa joissa uskonnonvapautta on rajoitettu loukataan myös muita ihmisoikeuksia ja yhteiskunnallinen kehitys on uhattuna. Siksi on tärkeää, että Suomen kehitysyhteistyössä huomioidaan muiden ihmisoikeuksien rinnalla myös vastaanottomaiden uskonnonvapaustilanne.

Uskonnoilla on myös vastuu uskonnonvapaudesta koska uskonnonvapauskäsite pitää sisällään oikeuden vaihtaa uskontoa. Kukaan ei saa joutua painostuksen kohteeksi ennen tai jälkeen tällaisen valinnan.

Uskonto tarjoaa yksilölle yhteisöllisyyttä, kuuluvuutta, lohdutusta, viitekehyksen ja mahdollisuuden työstää elämän suuria kysymyksiä. Modernissa kulttuurissa uskonnon sisällön ja merkityksen ymmärtäminen ei kuitenkaan ole itsestään selvä. Tämän vuoksi on tärkeää, että yhteiskunnallisilla päättäjillä on riittävä ymmärrys kaikkien uskonnollisen vakaumuksen painoarvosta, jotta maan lainsäädäntö ja käytäntö takaavat myös tulevaisuudessa, että uskonnonvapauden periaate yhteiskuntarauhan kulmakivenä huomioidaan.

Suomella on hyvät edellytykset olla edelläkävijämaa yhteiskuntaan juurtuneiden uskontojen ja kulttuurien välisessä kohtaamisessa. Tasavallan presidentin vuonna 2001 alkuun saattamat vuotuiset kolmen monoteistisen uskonnon johtajien tapaamiset sekä Uskontojen yhteistyö Suomessa "USKOT" -foorumin perustaminen vuonna 2011 ovat askelia oikeaan suuntaan. Nämä keskustelufoorumit ovat omiaan murtamaan ennakkoluuloja ja tarjoamaan mahdollisuuden yhteiskunnassamme läsnäolevia uskontoja ja kulttuureja koskevan tiedon lisäämiseen.

15.4.2011

Arkkipiispa Kari Mäkinen
Suomen evankelis-luterilainen kirkko

Arkkipiispa Leo
Suomen ortodoksinen kirkko

Piispa Teemu Sippo
Katolinen kirkko Suomessa

Puheenjohtaja Gideon Bolotowsky
Juutalaisten seurakuntien keskusneuvosto

Puheenjohtaja Okan Daher
Suomen Islam-seurakunta (tataariyhteisö)

Puheenjohtaja Abdi-Hakim Yasin Ararse
Suomen Islamilainen Neuvosto

Pääsihteeri Heikki Huttunen
Suomen Ekumeeninen Neuvosto

Tiedote
SINE allekirjoitti kansalaisjärjestöjen kannanoton

Kansalaisjärjestöjen tavoitteena kirjaus hallitusohjelmaan
KANNEOIKEUS TEHOSTAISI KANSALAISOIKEUKSIEN TOTEUTUMISTA

SAK ja joukko suomalaisia kansalaisjärjestöjä haluavat, että seuraava
hallitus ryhtyy valmistelemaan lakiin kirjausta järjestöjen
kanneoikeudesta. Tavoitteena on, että järjestöille säädettäisiin
itsenäinen kanneoikeus työelämään, tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen
liittyvissä asioissa.