– Olisi suotavaa, että uskonnonopetukseen kohdistuva tempoilu olisi ohi, ja koulut, opettajat ja opettajainkoulutuslaitokset saisivat työrauhan opetuksen kehittämiseksi, uskontojohtajat toteavat.
Nykyinen oman uskonnon opetus toteuttaa hyvin YK:n lapsen oikeuksien yleissopimusta, jonka mukaan lapsen omantunnon- ja uskonnonvapautta on kunnioitettava. Tutkimusten mukaan nykyinen moniuskontoinen malli tukee erityisesti vähemmistöjen oikeuksien toteutumista. Uskonnonopetusta kehitettäessä tulee huomioida oppilaiden tasa-arvo, esimerkiksi pohdittaessa uskonnollisten vähemmistöjen minimioppilasmääriä ja opetuksen muita järjestelyjä.
Oman uskonnon opetus on hyvä kotouttaja. Omat uskonnontunnit saattavat olla maahanmuuttajanuorille ainoa tuttu asia suomalaisessa yhteiskunnassa. Syrjäytymistä ei ole varaa enää lisätä. On hyvä muistaa, että sisäministeriö on kirjannut oman uskonnon opetuksen sisäistä turvallisuutta edistäväksi tekijäksi.
Oman uskonnon opetus noudattaa koulun yleisiä tavoitteita ja on osa koulun toimintaa. Opetussuunnitelma sisältää oman uskonnon perusteita ja tietoa muista uskonnoista sekä etiikkaa. Usean uskontoryhmän toiminta samassa koulussa luo mahdollisuuden vuoropuheluun, jota tulee kehittää.
Ajoittain näkyy esityksiä uskonnon oppiaineen korvaamisesta kaikille yhteisellä uskontotiedon ja etiikan opetuksella. Kolme kansanedustajaa perusteli säästösyillä sensisältöistä toimenpide-esitystään, jonka he jättivät hallitukselle kaksi viikkoa sitten. Kuitenkin opetushallinnon mukaan nykyjärjestelmän lisäkustannus esitettyyn malliin verrattuna on puoli promillea kaikista opetusmenoista. Se on pieni hinta moniarvoisuudesta ja dialogista. Kaikille pakollinen, neutraaliksi tarkoitettu uskontotieto muotoutuisi parhaimmillaankin enemmistön mukaan eikä missään tapauksessa edistäisi eri identiteettien kohtaamista. Tietoa uskonnoista ja kulttuureista sekä valmiutta niiden väliseen kohtaamiseen tarvitaan suomalaisessa ja eurooppalaisessa arjessa yhä enemmän.
Perheillä on oikeus saada lapsilleen korkeinta sivistystä myös katsomusaineissa. Oman uskonnon opetus antaa valmiuksia ymmärtää monikulttuurista maailmaa, ja se on rauhankasvatusta. Kyse on investoinnista tulevaisuuteen.
Kolmen uskonnon johtajat tapasivat 1. maaliskuuta Suomen Islamilaisessa Neuvostossa.
Tapaamisessa olivat mukana:
Suomen juutalaisten seurakuntien keskusneuvoston puheenjohtaja Gideon Bolotowsky
Suomen Islam-seurakunnan (tataari-yhteisö) puheenjohtaja Okan Daher
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon arkkipiispa Kari Mäkinen
Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispa Leo,
Katolisen kirkon piispa Teemu Sippo SCJ
Suomen Islamilaisen Neuvoston puheenjohtaja Abdi-Hakim Yasin Ararse
Suomen Ekumeenisen Neuvoston pääsihteeri Heikki Huttunen